Friday, April 29, 2005

Kansantuotetta

jätepaalitBussi kipuaa yhä ylemmäs mäkeä lokkiparven keskellä. Ympärillä aukeaa huhtikuinen metsämaisema.
- Kohta ollaan korkeimmalla kohdalla, sanoo oppaamme.

Luontoretkelläkö? Niinkin voinee sanoa. Eilisillan juttukeikka vei tutustumaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen, suomeksi sanottuna kaatopaikkaan. Tampereen ja lähikuntien jätteet muodostavat laakean vuoren, joka, toisin kuin luonnonmuodostelmat, elää ja kasvaa. Nykyisellään korkeutta on noin 150 metriä.

Keskuksessa käsitellään vuosittain parisataa tonnia ihmiselosta jäänyttä ryönää. Noin 20 000 tonnia yleisjätettä kulkee käsittelylaitoksen kautta päätyen kuivapaaleiksi (kuvassa). Ne voidaan käyttää lämpökeskusten polttoaineena.

Biojäte kompostoidaan aumoissa ja käytetään multana maanparannukseen. Lämpöä hohkavien umpiaumojen tuntumassa haju on varsin muheva. Avoläjistä kurkistelee iloisenvärisiä appelsiininkuoria, asfalttia peittää liukas liete.
- Kotona saattavat kengät haista, varoittaa opas.

Suurin osa jätteistä päätyy kuitenkin perinteisesti "loppusijoitukseen" eli vuorta kasvattamaan. Läjän tuottama metaani otetaan talteen ja käytetään biokaasuna keskuksen polttoaineeksi.

Me suomalaiset olemme kuuliaisia lajittelijoita. Oppaamme kertoi tutustuneensa lontoolaiseen kaatopaikkaan, jonne kärrättiin miljoonia tonneja jätettä viikossa kauas horisonttiin ulottuvan kasan jatkeeksi sen kummempia käsittelemättä. Brasilialaiset hoitavat roskaongelmiaan polttamalla jätteet kuin jätteet metalliroskiksissa, kun taas säntilliset saksalaiset kierrättävät kaiken mahdollisen.
- Euroopan yhteisenä tavoitteena on saada hyvinvointi ja jätemäärät erilleen toisistaan. Nykyisellään lihavat ajat näkyvät varsinkin rakennusjätteen määrän kasvuna.

Kotiovella jynssään kenkiä kynnysmattoon. Pitkään. Ja mietin, miten vuokralaisena saisin vakuuteltua taloyhtiön hallitukselle, että sen ainokaisen, kaikkiruokaisen roskalaatikon viereen kannattaa hankkia pari muutakin.

Itse asiassa sitä vaatisi jo lakikin.

- - -

Näihin kuviin, näihin tuoksuviin tunnelmiin. Paginoissa on tiedossa taas parin päivän tauko, kun päivittäjä kasaa koiransa ja kamppeensa ja painuu suolle vappuneniä ja valkolakkeja pakoon.

Pitäkäähän lippu korkealla, oli se väriltään mitä tahansa.

7 Comments:

Blogger marinadi said...

Tässä taannoin Hesarin mielipidesivulla kirjoitettiin jätteiden lajittelusta. Jonkun mielestä kun on niin kauhean vaivalloista laittaa biojätteet kotona eri roskikseen ja sitten vielä viedä pihalle eri paikkaan. Saati että jaksaisi maitopurkkeja kasata.

inua se hieman ihmetytti (ja kirjoittajan saamista vastauksista päätellen en ollut ainoa): minusta on yksinkertaisesti siistimpääkin, kun heittää banaaninkuoret eri roskikseen kuin esim. muoviset pakkausjätteet. Mutta kai sitten ihmiset vain ovat niin laiskoja...

Itseäni harmittaa kyllä tämä ylipakkaaminenkin. Leikkeleet myydään muovirasioissa (ellei kaupassa ole lihatiskiä, jossa valikoima taas on usein niukahko), kaikki pakataan muovipusseihin, kaljapullot kääritään mäyräkoiriksi jne. Niin paljon turhaa roskaa!

8:47 AM  
Blogger Dyro said...

Hauskaa retkeä, ota kuvia, bongaa lintuja.

9:50 AM  
Blogger parfej said...

"Kauhean vaivalloista"? Silmiä avaava vierailu kaatopaikalla pitäisi tehdä lakisääteiseksi. Muuten itse kunkin on niin helppoa unohtaa, etteivät jätteet katoa olemattomiin roskapöntön kannen lämähtäessä kiinni.

Ylipakkaaminen on kyllä tosiasia. Onneksi esimerkiksi jogurtteja saa tölkeissä, ja muutenkin voi yrittää tehdä mahdollisimman muovittomia valintoja. Irtotuotteita toivoisi myyntiin lisää!

10:02 AM  
Blogger parfej said...

Kiitos, Dyro. Kuvia lienee luvassa, ellen uppoa kameroineni suonsilmäkkeeseen yrittäessäni löytää VIELÄ parempaa kuvakulmaa.

*plup*

10:03 AM  
Blogger Veloena said...

No, onneksi siellä Tampereellakin on Punnitse & Tuhlaa. Vähänkö siit on tullut meikäläisen lempikauppa sen jälkeen kun se avasi tännekin Hkiin!

Samaa mieltä: kaatopaikkavierailu pakolliseksi. Sehän voisi olla hyvä vaikka yläasteen bilsantunnin retkipaikkana. Meidät kiikutettiin bilsan retkipäivänä aina kauniille lenkkipoluille tunnistamaan mustikanvarpuja. Kaatopaikkakäynti olisi kyllä merkityksellisempi. En tunne yhtään kaatopaikalla käynyttä ihmistä, joka ei olisi tuosta visiitistä saanut kierrätys-, lajittelu- ja jätteenehkäisyprojekteihinsa uutta puhtia. Kulutushelvetissä eläville teineille vaikutus voisi tehdä ihan hyvää.:D

12:01 PM  
Blogger LL said...

Lempiaiheeni.
Yhdestoista käsky: älä turmele yhteistä omaisuutta = kierrätä.

12:09 PM  
Blogger Marleena said...

Kaatopaikoista tuli mieleen jätelaitosten sun muiden ongelmajätettä käsittelevien firmojen "tuo-roskasi-meille-ilmaiseksi" -päivät, joita kunnassamme järjestetään muutaman kerran vuodessa.

Kierrätysmaksut ovat todella valtavat, joten on hyvä että näitä päiviä järjestetään. Ja vilske on sen mukaista. Kuluneella viikolla homevaurioisesta talostaan kärsivä veljeni kuskasi koko vintin ja varaston täydeltä telkkareita, tietokoneita, fillareja sun muuta rautaromua vastaanottokeskukseen. Siinä samassa pääsin itse eroon monta vuotta autotallin hyllyillä lojuneista lampuista ja laitteista, joita en ole raaskinut viedä pois noiden kaatopaikkamaksujen takia.

Toisaalta hävettää, että haluan "parantaa" elinympäristöäni vain silloin, kun se on mahdollisimman halpaa.

Luonnonraikasta Wappua siellä "erämaassa"!

3:44 PM  

Post a Comment

<< Home