Thursday, March 03, 2005

Maaliskuun valoa

On arkipäivän ylellisyyttä, kun keskellä kaupunkia voi hypätä suksille melkein kotioveltaan. Kun voi aamuaurinkoisen hiihtolenkin jälkeen palata kotiin, venytellä, käydä suihkussa ja keittää kaurapuuron kaikessa rauhassa. Kun keskiaikainen kertomus herää kertasilmäyksellä eloon ja vie mennessään moneksi tunniksi niin, että aika katoaa ympäriltä. Kun voi palata silmiään räpytellen takaisin nykypäivään, joka on edelleen yhtä ystävällinen kuin aamulla. Kun voi lähteä ulos ja kohdata uusia ihmisiä, jotka uskovat samojen asioiden tärkeyteen kuin itsekin.

Kun huomaa päivän valon riittävän yhä pidemmälle iltaan. Kun huomaa kaiken riittävän, kerrankin.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home