Monday, March 07, 2005

Kiireelliset ja tärkeät

hiihtajaLauantain Aamulehden yleisönosastokirjoituksessa valitettiin ilmastonmuutoksen torjumisen aiheuttamia kustannuksia. Kirjoittaja Jouni Koivisto ehdottaa, että "jätettäisiin tutkijat hankkimaan varmempaa tietoa ilmastokysymyksistä ja panostettaisiin tällä erää ilmastopolitiikasta vapautuneita voimavaroja sellaisiin kiireellisiin ja tärkeisiin asioihin, kuten kulkutautien ja nälän estämiseen ja vapaakaupan edistämiseen".

Näinpä juuri. Ainahan on olemassa pieni mahdollisuus, että todennäköinen syöpäkasvain ei olekaan syöpäkasvain, joten miksi suotta nähdä vaivaa ja laittaa rahaa hankaliin hoitoihin? Voihan olla, että suurin osa asiaan kantaa ottaneista lääkäreistä onkin väärässä. Parempi hoitaa ensin liikavarpaat ja närästys pois.

Jos ilmastonmuutos on tosiasia, silloin kulkutautien ja nälän kanssa vasta ollaankin helisemässä.

Suomen Luonnon haastattelussa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas muistuttaakin, että "ilmasto lämpenee seuraavat 30 vuotta joka tapauksessa, vaikka lopetettaisiin heti kaikki kasvihuonekaasupäästöt. Nyt voidaan vaikuttaa siihen, millainen ilmasto on vuoden 2050 tienoilla".

- - -

Jälkimmäisen lehden Kysy luonnosta-palsta kertoi mielenkiintoisen asian linnuista, kun lukija ihmetteli talviaamuna kuulemaansa mustarastaan laulua. Monet linnut - esimerkiksi rastaat - aloittavat laulukautensa hiljaa hyräilemällä. Ne istuvat paikoillaan nokkaansa tuskin avaten ja tapailevat ns. puolilaulua (engl. subsong). Laulun laukaisee usein lämmin ilmavirtaus.

Pitäähän sitä ennen konserttia avata ääni ja harjoitella.

2 Comments:

Anonymous kalervo ojutkangas said...

Aamulehti ei ole mielipidekirjoittajiensa näkemyksistä vastuussa, vaikka joskus vo kyllä käydä niin, että lehden linjan kannalta miellyttävä näkemys julkaistaan mieluummiin kuin joku muu. Tuli mieleeni siksi, että vaikka Aamulehteä olen lukenut hyvin satunnaisesti, muuan PÄÄKIRJOITUKSENSA 1980-luvulta on jäänyt mieleeni. Silloin nääs oli jossain vaiheessa käynnissä voimakas julkinen keskustelu talousrikosten tutkijoiden lisäämisestä kahdeksalla kymmenellä, eduskunnan piti päättää. Muistaakseni sanottiin ei, vaikka jonkin laskelman mukaan työn tuotto olisi ollut valtiolle/yhteiskunnalle melkoinen. Oikeuden toteuttaminen ei saa olla hinnasta kiinni, toisaalta. Polemiikin ollessa siis kesken AL perusteli, että koska talousrikoksilla ei oteta keneltäkään yksittäiseltä henkilöltä mitään, se ei aiheuta mitään sellaista vahinkoa, jonka vuoksi tutkintaa pitäsi tehostaa. Tarjoan kaljat sille, joka ko. pääkirjoituksen löytää ja kertoo minulle, milloin se julkaistiin. Tekijä on saattanut jo kuolla, mutta voisi silti kysyä onko lehden linja edelleen sama...
Parppein Aamulehtikatsauslöytö on siis kiinnostava. Aika moni kuvittelee, että kasvihuoneilmiön mahdollisuutta liioitellaan. Minusta sen suhteen saisimme noudattaa negatiivisen todistustaakan periaatetta, kuten on esitetty talousrikostenkin osalta: Varat takavarikoidaan, ellei voi osoittaa, millä (laillisella) keinolla ne on hommattu. Vastaavasti kasvihuoneilmiö on ihmislajin aiheuttama, kunnes mahdollisesti osoitetaan, ettei ole. Vaikka kyseessä sattuisikin olemaan osittain väärä hälytys (kokonaan ei voi olla), muuttuneet toimet ovat vain hyväksi luonnon kannalta - ja ihmisen kannalta myös, viimeistään ennemmin tai myöhemmin.

10:11 PM  
Blogger parfej said...

Näinhän se on. Kunnes toisin todistetaan on usein käyttökelpoinen toimintamalli. Kovin usein välitön hyöty (mikä se sitten milloinkin ja kenellekin on) menee kuitenkin pitkäjänteisemmän ajattelun edelle. Ihmiset ovat joiltakin osin yhä niitä kehityspsykologisten testien pikkulapsia, jotka ottavat mieluummin yhden karkin nyt kuin viisi tunnin kuluttua.

Näin kärjistettynä.

10:47 AM  

Post a Comment

<< Home