Sunday, February 27, 2005

Turkista ja kameleista

sandyjaselma Miksi, oi miksi muuten näppärälle koiralle on pitänyt kehittää niin tuskastuttava, takkuuntuva ja hurjaa vauhtia kasvava turkki? Iltapäivä meni kaksikkoa hartiavoimin ruokotessa, mutta nyt niiltä näkyvät taas silmät (tarjoaisin tuoreemman kuvan, ellei digikamerani olisi edelleen ison veden takana kuriiria odottamassa ja lainakamera omistajallaan).

Ja miksi minun on niin vaikeaa kuvitella 1800-luvun pohjoisenglantilaista kaivosmiestä pikku sakset punakoissa kourissaan siistimässä salametsästyskaverinsa turkkia? "Aye, just a wee bit more..."

Ei, luulenpa, että siinä vaiheessa kun koira on näyttänyt kompastuvan omaan karvoitukseensa, isäntä on hakenut vajasta lampaankeritsimet. Pitäisi ehkä kokeilla. Minusta bedlingtoninterrierin kuuluukin näyttää säänkestävältä käyttökoiralta, ei pumpuliselta näyttelypuudelilta.

- - -

Monituntista trimmausurakkaa siivitti tällä kertaa joensuulaisnostalgia. Kumikameli on aina ollut paitsi pienen hyönteisen asialla, myös katajaisen kansan syvimpien tuntojen tulkki ("Sukupuu, kuka siinä seuraavaksi roikkuu? Latva laho, ydin mätä, juuret syvällä vetelässä"). Pyhän kyttyrän veljeskunnan uusinta, helmikuussa ilmestynyttä Kinahmo-levyä en ole vielä kuullutkaan. Mutta suivaantuneet kinahmolaiset olivat Karjalaisen yleisönosastossa huomauttaneet, että nimikappale antaa heidän paikkakunnastaan liian synkän kuvan ollen silkkaa herjausta.

Onhan aina hienoa, jos taiteellinen tuotos aiheuttaa keskustelua.

Ja jos nyt joku onneton ilkeää ihmetellä, että mikä Kinahmo, niin se on polvijärveläinen kylä. Polvijärvi taas on pohjoiskarjalainen maalaiskunta Joensuun kupeessa. Sivistykäätte!

4 Comments:

Blogger Timo Riitamaa said...

Eikös niitä koiria saa sellaisina lyhytkarvaisinakin malleina?

7:23 PM  
Blogger parfej said...

Arvaa vain, monestiko olen haikaillut pese ja pidä-koiraa! Mutta kun noiden kanssa on koko ikänsä pyörinyt, niin samojahan sitä hankki omaan huusholliinsakin kuin itsestään (tutulla kasvattajalla sattui olemaan pentue sopivaan aikaan - ja sitten seuraavastakin pentueesta yksi jäi yli, koirahan on laumaeläin...)

Turkin hyvä puoli toki on, että siitä ei lähde lainkaan karvaa, jos nyt joku moisesta jaksaa huolta kantaa.

8:07 PM  
Blogger June said...

Olisko bedlingtoninterrierit sellaisia koiria, jotka saattaisivat allergisellekin paremmin sopia, onko tietoa? Meillä eräällä hyvin allergisella tutulla on bichon frisé,joka myöskään ei karvaa ja jota hän, kumma kyllä, voi pitää ongelmitta mutta tuo rotu ei minua kiehdo... Minä halajan koiraa mutta onnettomuudekseni rakas aviomieheni on allerginen. -Tiedän toki, ettei ne karvat aiheuta allergiaa vaan se hilse/pöly, mutta jotkut rodut silti taitavat olla vähemmän allergisoivia kuin toiset...

11:27 AM  
Blogger parfej said...

Tiettävästi monet allergikot sietävät bedlingtonia ja muita leikkaamalla trimmattavia koiria keskimääräistä paremmin (ainakin lyhytaikaisessa altistuksessa). Syynä voisi olla kuulemma se, että ilmavaturkkisempi koira hilseilisi vähemmän tai jotenkin eri tavoin.

Mutta ainahan nuo ovat vaikeita juttuja, mahdottomia ennustaa. Saattaa olla, että pidemmän ajan kuluessa myös "ongelmaton" koira alkaisi aiheuttaa pahenevia oireita, tai sitten oireet katoaisivat kokonaan - monenlaisia tarinoita olen kuullut ja sivusta seurannut.

On tietysti koiralle ikävää joutua vaihtamaan kotia, jos huonompi vaihtoehto toteutuu. Eikä luopuminen ihmisillekään helppoa ole, joten ison riskinhän siinä ottaa, jos koiranpitoa lähtee jo valmiiksi allergikkona kokeilemaan.

12:35 PM  

Post a Comment

<< Home