Saturday, February 19, 2005

Kitiiniä keittiössä

Kipatessani koirille viimeisiä kuivaruoanmuruja kuppiin tipahti toukka. Säilytysastia on tiivis, joten otus lienee ollut salamatkustajana ruokasäkissä. Pitääkin syynätä seuraavan säkin sisältöä hieman tarkemmin kutsumattomien vieraiden varalta.

Koirankupissa kipristelevä toukka toi kuitenkin mieleen erään biologiantunnin lukiossa. Tuntisuunnitelmassa piti olla perinnöllisyysasioita tai solubiologiaa, kun opettajamme ilmoitti tunnin aiheen vaihtuneen.

Jo ensimmäinen piirtoheitinkalvo herätti iltapäiväväsymystään torkkuvan luokan. Siinä lueteltiin hyönteisruokavalion ravitsemukselliset edut; paljon proteiinia ja vähän rasvaa. Seuraavassa kalvossa esiteltiin syötäviä hyönteislajeja ja niiden valmistustapoja. Ja niin edelleen.

Tunnin lopuksi opettaja totesi lakoniseen tapaansa (jostain syystä muistan lausahduksen sanatarkasti): "Kun kesällä kuulette siritystä niityllä, niin suunnatkaa sinne vain. Siellä on safkaa". Ilman sen kummempia selityksiä hän keräsi kalvonsa ja lähti. Me jäimme katsomaan mykkinä hänen peräänsä - ja lukiolaisiahan ei ole kovin helppoa saada sanattomiksi.

Koskahan monien kansojen ruokavalioon kuuluvat hyönteiset saavuttavat länsimaiset gourmetkeittiöt? En pitäisi ollenkaan ihmeenä, että trendikkäimmissä ruokaohjelmissa paahdettaisiin kohta heinäsirkkoja. Jotain uutta, raflaavaa ja mielellään eksoottistahan on oltava aika ajoin tarjolla, että yleisön mielenkiinto säilyy.

Sitä paitsi kysehän on yksinomaan kulttuurisista tottumuksista. Yhden yökötys on toiselle herkkujen herkku, mikä on kohteliasta muistaa etenkin maailmalla liikuttaessa.

Pikainen nettihaku tuotti oitis viikonlopun lounasvinkin kokeilunhaluisille:

Sauteed Mealworms
In medium skillet, melt some butter or margerine. Chop several garlic cloves into large pieces and sautee in skillet for a few minutes constantly stirring and making sure not to burn the garlic...burnt garlic tastes horrible! Remove the garlic and place mealworms (the larvae of Tenebrio molitor) in the skillet and sautee til soft. Yummy and simple!


Lisää tietoa löytyy linkeistä, jos jotakuta kiinnostaa. Itse taidan, kiitos vain, jättää haavin kanssa kirmailemiset toistaiseksi väliin. Vaikka kieltämättä paahdetut ja hunajalla höystetyt termiitit kuulostavat... no, antaa olla.
Insect Recipes
Insects as Food

5 Comments:

Blogger kiltti ihminen said...

Mulle on jostain iskostunut mieleen, että Camparin punainen väri olisi peräisin jonkun ötökän kuoresta. Siitä syystä en ole oikein koskaan pystynyt sitä kunnolla edes maistamaan. :P

Taidan olla vähän yliherkkä, mutta ei edes runsas voi, valkosipuli ja kerma sentään ihan kaikkea pelasta. :)

3:36 PM  
Blogger parfej said...

Kyseessä taitaa olla kokenillikirva, josta saatavaa punaista väriä käytetään myös lankojen ja kankaiden värjäyksessä. Itse asiassa tuon Campari-jutun kuulin juuri pari päivää sitten pukukurssilla. Yäh.

Onhan se järjellä ajateltuna ihan hullua, tuo ällötys joka tulee ajatuksesta syödä hyönteisiä. Eiväthän ne ole simpukoita tai rapuja kummempia. Silti minullakin on hieman vaikeuksia saada loput kiisselistä alas, jos siinä on lillinyt pakastettujen metsävadelmien mukana tullut pikkuinen toukka!

Jossain oli muuten laskettu keskiarvo, minkä verran hyönteisiä ihminen elinaikanaan tietämättään nielee. Luku oli suuri. Hämmentävän suuri.

5:03 PM  
Blogger Timo Riitamaa said...

Kerää kastematoja. Laita kastemadot elävinä tunniksi maitoon. Ota madot maidosta ja laita ne puoleksi tunniksi vehnäjauhoihin. Käytä nopeasti kuumalla pannulla. Syö.

Jotenkin näin se meni. Kokeilen kesällä.

9:36 PM  
Blogger parfej said...

Toivottavasti maistuu.

Mutta eivätkö matojen suolet ole täynnä multaa? Ainakin etanoille syötetään taikinaa muutaman päivän ajan ennen kohtalonhetkeä, että niiden suolisto puhdistuisi. Tiemmä.

(tästä ei keskustelunaihe enää paljoa parane)

9:55 PM  
Blogger Timo Riitamaa said...

Siihen mullanpoistoon tämä maito- ja jauhokuuri käsittääkseni tähtää.

11:05 PM  

Post a Comment

<< Home